Search
  • elsikalliosalo

✨❌ KIELLETTY KIPINÄ - naisen demonisoitu voima osa 2/2 ❌✨

Updated: Mar 17

Tämä teksti on jatkoa edelliselle blogikirjoitukselleni, joka löytyy täältä.


Maailma loi egoni ja kärsimykseni

En ollut syyllinen vastoinkäymisiini

Silti tiesin, että vain minä voin parantaa itseni ja ottaa vastuun.


Kun viimein löysin opettajani, sellaisen ketä en voi enkä halua kusettaa ja ketä oikeasti kunnioitan, todellinen työ sai alkaa.


Minulle tämä työ alkoi sillä, että myönsin itselleni kaikki ne kerrat, jolloin huijasin itseäni. Ne ajatus- ja toimintamallit, jotka sabotoivat omaa hyvinvointiani.


Jokin teki siitä haikeaa - näin empaattisin silmin, miten nuo mallit, egoni suojamekanismit, olivat suojelleet minua niin monia kertoja. Jaksoin yhä selitellä itselleni, miksi kärsimykseni oli minulle niin tärkeää.


Se oli maultaan kitkerän makeaa, inhimillisyyden nautinnollista tuskaa - itsesääliä ja pettymystä. Maailma oli minulle velkaa ja minä katkera kun en saanut mitä halusin.


Ylläpidin ajattelumalleja, jotka keskittivät energiani selviytymiseen, suojautumiseen ja pakenemiseen.


Pelkäsin maistaa omaa lääkettäni, naisen ja feminiinin voiman kiellettyä hedelmää, todellisuuden syvintä rakkauden kipinää, puhdasta magiaa itseään. Sellaista aikaa oli sielun pimeä yö - kaiken sen kohtaamista, mikä maailmassa ja minussa on väärin. Ja tämä väärin tarkoittaa sitä, että jokin ei ole harmoniassa rakkauden ja luonnon itsensä kanssa. Egon sulatustyössä oleellista ei ole pelkästään se, mitä sinä itse olet kokenut elämäsi aikana. Ajattelen, että systeemiimme on jäänyt vuosituhansien muistot, varastoituna koodina DNA:han. Kärsimys on meillä veressä ja sen muistoa vahvistetaan lapsuudesta asti.

Varjotyö on ehdottoman tärkeää, mutta siinäkin on egolla ansansa ja näppinsä pelissä - voimme jäädä luuppaamaan ohjelmointia, joka on peräisin lähi-itäläisistä valtauskonnoista: valaistuakseen ja noustakseen on kärsittävä. Että kasvu vaatii aina kipua. (Miettikääpä hetki, miten eri tavoin tämä manifestoituu kollektiivissa ja teissä itsessänne! The roots of suffering go deeeep..)


Kuva (c) Jenny Virta, @jennyunelmavirta

Jos mietimme hermetiikan universumin perusprinsiippien mukaan (joihin opetukseni filosofia perustuu), tällainen uskomus todellisuuden luonteesta, että kasvu vaatisi kipua, ajaa meidät alitajuisesti luomaan itsellemme todellisuutta, jossa ruokimme itseämme kivulla ja kärsimyksellä, koska uskomme, että tarvitsemme sitä kasvaaksemme. Tämä on kaksipuolinen kolikko: toisaalta kärsimys ja varjotyö kasvattaa henkistä kykyämme ja empatiaamme, mutta se ei silti tee kärsimyksestä ja kivusta tavoittelemisen arvoista. Älkäämme siis jääkö turhaan rypemään sielun pimeään yöhön. Olen huomannut itsessäni ja muissa ohjelmoinnin, että jos kärsimykseen ei kiinnitä huomiota, tekisi se meistä jotenkin ignorantteja ja pelkäämme, että suljemme silmämme maailman pahuudelta, kun keskitämme energiamme asioihin, jotka todella palvelevat meidän hyvinvointia ja sitä kautta kaikkien muiden. Tässä onkin taas jälleen yksi inhimillisen elämän ikuinen paradoksi jonka selvittämiseksi on hyvä kirkastaa itselle, MIKÄ MEILLE TODELLA TOIMII.

Esimerkiksi sodat eivät ole koskaan loppuneet sotimalla eikä väkivalta väkivallalla. Inhimillinen pahuus ei poistu sillä, kuinka paljon katsomme sitä silmiin ja kärsimme siitä. Joten kun uudelleenohjelmoimme itsemme keskittämään energiamme rakkauteen, se vaatii meiltä hypyn tuntemattomaan. Leap of faith voi herättää egon pelot ja alamme himmentää kipinäämme ja voimaamme, koska pelkäämme tuntematonta.

Olennolle, joka on kasvanut kärsimyksen kulttuurissa, usko rakkauteen voi olla todella pelottavaa. Varsinkin, kun myös tätä uskoa on vuosisatoja manipuloitu ja nykykulttuurissa pihalle naurettu. Naisen kielletty kipinä on kaiken lävistävä pyhä feminiini rakkaus, ja siihen luottaminen vaatii meiltä vanhojen mallien päivittämisen. Minun kapinallisuuteni oli lopulta kaipausta rakkauteen ja autenttiseen elämään. Uniikki lahjani on järkkymätön luottoni omaan totuuteen ja sen kyltymättömään etsintään sekä kirkastamiseen. Tottakai välillä epäilyttää. Onneksi minulla on nykyään paljon työkaluja voimani vahvistamiseen ja reittejä, joita kulkemalla palaan takaisin keskukseeni egoni luomilta harhamatkoilta. Feminiinin kielletty kipinä on kyky hoitaa, kyseenalaistaa ja laajentua. Kesyttämätön luonto, mitä nykykulttuuri alistaa ja käyttää hyväkseen, on samaa perusenergiaa kuin naiskehollisen sisällä virtaava voima, jota meidän on opetettu piilottamaan ja kieltämään vuosisatojen ajan. Se manifestoituu esimerkiksi tilanteessa, kun nainen "juoruilee" yhteisönsä asioista muiden naisten kanssa - näin tuoden pintaan väärinkäytöksiä mutta samalla altistaen jonkun käytöksen syynin alle. Feminiini puhdistaa ja päivittää, haluten aina parempaa. Se on elämän primääriä energiaa, seksuaalienergiaa joka on niin väkevää, että epäkypsä maskuliini päätyy sitä alitajuisesti alistamaan. Puhun perusenergioista (maskuliini ja feminiini) koska näiden käsitteiden kautta voimme puhua tästä ilmiöstä laajemmin kiinnittämättä liikaa huomiota sukupuoliin. Käytän kuitenkin sanoja nainen ja naiskehollinen, koska suuntaan opetukseni heille, sillä opetukseni perustuu kokemukselleni naiskehollisena olentona joka myös identifioituu naiseksi. Tiedostan, että näistä asioista on vaikea puhua yksinkertaistaen, sillä meillä jokaisella on oma henkilökohtainen tapamme tulkita todellisuutta - toivonkin lukijoiltani, että voitte sisäistää tekstini kokonaisuutena liikaa takertumatta yksityiskohtiin. Näin saatte parhaiten teille sopivaa sielun ravintoa, kun annatte tietoisuutenne valon suodattaa lukemanne teitä palvelevaan suuntaan. Naiskehollisina (joiden luontainen kotienergia on feminiini) olemme voineet oppia sisäistämään ulkopuoleltamme epäkypsän maskuliinienergian toimintamalleja, joilla itse sabotoimme omaa elämän energiamme virtaamista. Tämä voi ilmentyä esimerkiksi levon tarpeemme kritisoimisella, puskemisella ja pakottavana tarpeena todistaa oma kyvykkyys. Kulttuuristamme voi nähdä, että nykynainen yrittää kaikkensa ollakseen kuin mies - samalla ajaen itsensä loppuun ja hukaten palan itseään. Palataan taas sen ajatuksen ääreen, että jos jokin ajatusmalli tai toimintatapa aiheuttaa meidän elämäämme kärsimystä, ei se voi mitenkään olla meidän totuuden mukainen, sillä korkein totuutemme haluaa aina meille vain parasta. Miksi silti haluamme kynsin hampain pitää kiinni toimintamalleista ja tavoista jäsennellä todellisuutta, jotka tekevät meidät onnettomiksi?


Niinpä, se ei kuulosta kovin järkevältä. Mutta olemme tapojemme ja ohjelmointiemme orjia niin kauan kunnes itse vapautamme itsemme mielemme luomista kahleista. Autenttisen elämän ylläpitäminen ja tietoisuuden laajentaminen on joka päiväinen, päättymätön harjoitus, joka opettaa meille kärsivällisyyttä ja syvään juurtunutta empatiaa. Tämä kasvattaa sydämemme voimaa ja sitä kautta koko systeemimme energian värähtelytaajuutta. Kipinä Akatemiassa jaan harjoituksia, joita kanavoin ja olen itse käyttänyt niiden ohjelmointien purkamiseen kehosielumieli-kompleksistani, jotka eivät palvele kokonaisvaltaista hyvinvointiani ja henkistä kasvuani. Kyseessä on todellisuusalkemistin opinnot ja kutsun tervetulleeksi oppikouluun kaikki, jotka tuntevat kutsun kehossaan ja todella haluavat tehdä töitä kanssani säännöllisen henkisen harjoituksen luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Kevään aikana kirjoitusteni teemana on PELKO - joihin johdatuksena kielletty kipinä 1&2 tekstit. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt parhaiten perillä työstäni.

Rakkaudella, Elsi Valeriana

78 views0 comments

Recent Posts

See All