Search
  • elsikalliosalo

Mikä on ego ja miksi se pelkää?

Avaan tässä postauksessa ajatuksiani egosta. Moni tieteilijä, filosofi ja elämän tutkija on pohtinut egoa luoden sille vivahteiltaan hieman erisävyisiä tulkintoja. En aio nyt mennä niihin sen enempää, sillä haluan jakaa ajatuksiani egosta niissä raameissa, mitä minä tänä päivänä koen ja ymmärrän. Näen, että ego on minuutemme sosiaalinen osa, eli se osa, joka vuorovaikuttaa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Ego on työkalu, persoonamme tarina ja rakenne, joka toimii niillä periaatteilla, joita olemme elämämme aikana omaksuneet - "tällainen minä olen, näin minä asiat koen". Jotta egomme voi toimia vuorovaikutuksessa muiden egojen kanssa, se osallistuu erilaisiin sosiaalisiin "peleihin". Näissä peleissä ego ottaa rooleja ja usein valitsemme alitajuisesti sen enempää miettimättä sen roolin, minkä olemme kussakin sosiaalisessa tilanteessa aiemminkin "valinneet". Siksi lainausmerkit, koska harva meistä todella tekee tietoisia valintoja sen suhteen, minkä roolin missäkin sosiaalisessa pelissä omaksumme. Ego on siis mielemme ohjelmoinnit yhteensä (tietokonetermein käyttöjärjestelmä), jota voimme muuttaa (päivittää!) tietoisuustreenillä. Tietoisuustreenin ensimmäinen askel on tiedostaa egostamme riippumaton osa tietoisuudessamme, tarkkailija. Tarkkailija on meidän korkein minämme, ja sen voidaan ajatella olevan jokaisella ihmisellä samanlainen - tarkkailija on tietoisuus itsessään, se osa meitä, joka meditaatiossa seuraa ajatuksia ja ohjaa huomiotamme esimerkiksi ajatuksista hengitykseen. Miksi egomme sitten on tietynlainen tai paremminkin toimii tietyllä tavalla?

Kuva (c) Jenny Virta Ego on opittua käyttäytymistä ja ajatusrakenteita. Aivomme on kuin tieverkosto, jossa niistä poluista muuttuu valtaväyliä, joita eniten käytämme. On helppo ymmärtää, että kun opettelemme esimerkiksi uutta taitoa, luomme uuden reitin verkostoomme ja mitä enemmän harjoittelemme, sitä vahvemmaksi yhteys muodostuu. Mitä vahvemmaksi reititämme tiettyjä hermoratoja aivoissa, sitä helpommin nämä taidot ja rutiinit meiltä sujuvat. Kuin opitut taitomme, myös egomme ja identiteettimme on tieverkosto aivoissamme. Kuinka moni meistä tiedostaa, millaisen tieverkoston olemme itsellemme luoneet? Jos meillä on vaikka paljon negatiivisia ja itsekriittisiä ajatuksia - se johtuu siitä, että olemme tottuneet ja harjaantuneet niitä ajattelemaan - ne on istutettu meidän tietoisuuteen. Negatiiviset ajatukset aiheuttavat negatiivisia tunteita ja toisinpäin - on tutkittu, että kun ihminen ajattelee mielessään jotain pahaa tapahtuvan, eivät aivot pysty erottamaan onko tämä totta vai ei vaan ihminen niin sanotusti huijaa itsensä kärsimään. Siksipä onkin osittain totta, että tylyt ja masentuneen/ahdistuneen/younameit korviin lamaannuttavalta kuulostavat, mutta avuksi tarkoitetut heitot kuten "se on kuule vaan asenteesta kiinni" tai "opettele vaan ajattelemaan positiivisemmin" TOIMIVAT. Tunnetko, kuinka sinussa saattaa aktivoitua defenssimekanismi kun luet edellä mainitun? Se on ok.. mutta jatka ihmeessä, sillä pääsimme vasta asian alkuun. Noissa ajattelemattomissa heitoissa on totuutta enemmän kuin uskallamme ehkä myöntää. Mutta asia on niin, että se on HELPOMMIN SANOTTU KUIN TEHTY. Olet ehkä alkanut huomaamaan, että sinussa elää uhri-identiteetti eli henkilö, joka on kokenut vääryyttä ja edelleen kokee.. tai ehkäpä sankari-arkkityyppi, joka myöskin on kehittynyt suojelemaan sinua traumalta.. (ensi viikolla tulee isompi kirjoitus näistä arkkityypeistä joten pysythän kuulolla!) Oli sisäinen maailmasi ja identiteettisi mikä tahansa, se on opittujen mallien tulosta ja summa. Negatiiviset ajatukset syövyttävät sisäisen maailmasi ja syövät voimaasi - mutta tietoisuustreeni todella auttaa - ja miksi? Koska tietoisuustreenissä ohjaamme ajatuksia ja vahvistamme niitä persoonan osia, jotka palvelevat hyvinvointiamme. Meillä todella on valtaa vaikuttaa ajatuksiimme - mutta läsnäolevan tietoisuuden treenaaminen ei aluksi ole helppoa, ja ilman opettajaa joka on kulkenut saman polun se voi olla jopa mahdotonta, sillä henkisen kehityksen polulla on monen monta suden kuoppaa johon voimme astua matkallamme kohti sitä elämää, jossa voimme paremmin. Ja eikö se lopulta ole se mitä me haluamme itsellemme ja muille? Sinä et voi oppia voimaan paremmin henkisesti jos pääasiallinen mielen sisäinen ohjelmointisi jankuttaa sinulle hetkestä toiseen, että "et ole sen arvoinen" tai "ei tämä toimi minulla koska minun traumani on pahempi kuin muilla". Huomaatko, että luot itse itsellesi vankilan... Loppujen lopuksi kyseessä on lähes sama asia kuin vaikka liikuntatreeni. Joitakin meistä on lapsesta asti viety erilaisiin harrastuksiin, jossa olemme kehittäneet fysiikkaamme jo koko elämämme ajan - silloin treenaaminen ja liikunnalliset aktiviteetit tulevat kuin itsestään. Toisia taas ei - ja kun aikuisiällä havahdumme tilanteeseen, että kappas olemmekin rapakunnossa, on pitkä ja vaivalloinen tie kehittää fyysisiä kykyjä - mutta ei mahdoton. Sama homma tietoisuustreenin kanssa - toiset ovat oppineet siihen työkaluja jo lapsena (melko harvinaista kulttuurissamme tosin, onneksi asia on käsittääkseni muuttumassa parempaan päin..) ja toinen havahtuu 30-vuotiaana tilanteeseen, jossa lääkkeet on kokeiltu, terapiat käyty ja edelleen joku sakkaa.. En väitä etteikö terapia olisi erinomaisen tärkeää kun kyseessä on traumoja, jotka on hyvä saada käsiteltyä ammattilaisen kanssa - mutta miksi emme ottaisi tietoisuustreeniä kaveriksi tai aloittaisi sitä vaikkapa terapian päätyttyä? Olen kuullut joskus väitteen, että "liian traumatisoituneen" ihmisen ei kannattaisi meditoida, että hän voi mennä entistä enemmän "sekaisin". En tiedä mitä tämän kommentin heittäjä ajattelee meditaatiosta, mutta oikein ohjattu, kehoon juurruttava läsnäolomeditaatio ja sen avulla tietoisuuden treenaaminen ei ole mitään "korkeampien chakrojen ylenpalttista" avaamista vaan ihan rehellistä läsnäolon opettelua. Ja siksi egomme pelkää. Sillä kun olemme läsnä kehossamme, voi pintaan nousta vaikka ja mitä. Siksi pelkäämme, että menemme sekaisin. Siksi onkin tärkeää opetella ensiksi erottamaan ja tunnustamaan oma korkein minämme, tarkkailija. Kun luomme suhteen sisäiseen tarkkailijaamme, luomme samalla suhteen turvaan ja rauhaan sisällämme. Tarkkailijan paikalta voimme todistaa vaikeitakin muistoja, ajatuksia ja tunteita tavalla, joka todella auttaa meitä parantumaan. Tärkeää on myös, että löydämme opettajan, jonka tiedämme ohjaavan meille oikean tien meditaatiossa. Opettajan, joka on itse kulkenut samat polut ja tuntee tien. Jos siis haluamme vielä pysyä pelon energiassa ja kärsimyksessämme, jatkaa sisäistä sotaamme.. Ei kannata meditoida. Jos haluamme pelata vielä egomme pelejä, ei kannata opetella tuntemaan sisäistä tarkkailijaamme. Voin luvata, että egosi kyllä keksii tuhat ja yksi syytä, miksi ei voisi olla mahdollista muuttaa ja uudelleenohjelmoida sisäistä maailmaamme.. Onhan muutos aina uutta ja pelottavaa. Ego pelkää muutosta ja on valmis tarrautumaan vanhaan vaikka se vanha olisikin hirveää shaibaa. Mielessäsi saattaa herätä kysymyksiä kuten "kuka minä sitten olen??" "onko minua enää olemassa??". Esimerkkinä minun egollani oli tapana peloitella minua, että minusta tulee tylsä ja epäkiinnostava ihminen, jos parannun, sillä pääasiallinen coping-keinoni oli kuorruttaa kärsimys huumorilla. Oletko siis jo pikkuhiljaa kyllästynyt niihin peleihin, joita olet tottunut elämässäsi pelaamaan? Olisiko aika opetella jokin uusi peli, jokin, missä sinä voisit olla voittaja? Jos egomme on ne lasit, joiden läpi maailmaa katsomme, eikö olisikin upeaa, jos ne lasit voisi vaihtaa johonkin kirkkaampaan ja hyvinvointiamme paremmin palvelemaan? Tietoisuustreeni on egomme linssien puhdistamista, ja kirkkain linssein näemme elämämme ja itsemme totuudellisesti, jolloin voimme vahvistaa sidettämme autenttisuuteemme ja todellisiin haaveisiimme, haluihimme ja unelmiimme. Kun ymmärrämme omat tarpeemme ja arvomme, voimme kouluttaa egomme toimimaan tavalla, joka edistää tarpeidemme täyttymistä ja arvojemme mukaista elämää. Egon kanssa työskentely on rajojemme tunnistamista ja niissä pysymistä. Ego pelkää, koska se on opetettu pelkäämään - ja se voidaan myös opettaa siitä pois. Tervetuloa Kipinä Akatemiaan opiskelemaan ohjauksessani <3 Rakkaudella, Elsi Valeriana

76 views0 comments

Recent Posts

See All